lauantai 30. tammikuuta 2016

Ekaluokkalaisen uusi pöytä - Kokosin ihan itse!


Vanhin poika muutti syksyllä yläkertaan, ja siitä saakka on ekaluokkalainen asustanut tässä huoneessa. Lopultakin, tammikuun alussa, sain ostettua tällekin koululaiselle oman pöydän. Ikeasta kävin tämän lasten kanssa hakemassa, ja kokosinkin ihan itse! Tosi fiksu kun olen, levitin kaikki osat keskelle eteisen lattiaa, siis juuri siihen huoneeseen, jonka kautta kuljetaan kaikkiin muihin huoneisiin. Aiemmin olen kasannut yöpöydät (ja siitä opin, että kannattaa noudattaa niitä ohjeita), ja hyvin tämänkin kokoaminen onnistui. Vain pöydän saranoissa tarvitsin apua. (Ja nyt, kun mies huomasi, että osaan koota huonekaluja itsekin, saanen jatkossakin kasata ne itse.)


Pöydän paras puoli on se, että vaikka siinä olisi mitkä askartelut kesken, ne saa helposti piiloon. Minä kun haluan, että huoneet (koko talo) järjestetään illalla, niin nyt voi jättää keskeneräiset työt huoletta pöydälle. Kansi vain kiinni! 














keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Rajalla



Tänään tuli lasten kanssa puhetta telttailusta. Haluavat kuulemma ensi kesänä telttaretkelle. Joskus ollaan takapihalle laitettu teltta, mutta kaupungissa on niin paljon melua yölläkin, ettei siellä saa nukuttua (minä en tosin yrittänytkään, vaan nukuin mukaasti sisällä.) 

Nämä telttaretkikuvat ovat kymmenen vuoden takaa. Tämän jälkeen olen yöpynyt yhden kerran teltassa, noin 7 vuotta sitten. (Se tapahtui ihan vaan takapihalla.) Kävin telttaretkellä mieheni kanssa, ihan rajalla. Kävelimme polkua, joka kulki aivan rajavyöhykkeen vieressä. 

Muistan, että oli oikein kaunis ilma, ja saimme paljon kaloja. Minua inhottaa irrotella kaloja koukusta, niihinhän sattuu. Muistan myös, että nukuin todella hyvin. Ei palellut, eikä ollut kiviä selän alla (en siis taida olla prinsessa). Mukava retki. Ehkä ensi kesänä olisi aika uudelle telttaretkelle. 





tiistai 26. tammikuuta 2016

Jacobin takki

Eva Weaver: Jacobin takki

Fiktiivinen kertomus pojasta, joka nukketeatterillaan tuo iloa Varsovan ghettoon. Tarinan toinen puoli kertoo saksalaisen sotilaan tarinan Siperiassa. 

Vaikka tarina ei ole tosi, se voisi olla. Vaikka kuinka luen aiheesta, en vain ymmärrä. Kuinka tämä kaikki oli mahdollista. Kuinka tämä kaikki on edelleen mahdollista, muualla, eritavalla, mutta kuitenkin. 


Tittamari Marttinen: Nainen, joka söi Napoleonin

Kirja arjesta, ja siitä kuinka ihanaa se on. Miten pienet, tavalliset asiat tekevät elämästä ihanan. Kuinka yksi leivos tekee arjesta juhlaa. Kirjan alku on lupaava, mutta loppua kohti kirja haalenee. 


Annamari Marttinen: Vapaa

Ajankohtainen kirja siitä, miltä turvapaikanhakijasta tuntuu. Suomenkielenkurssi, vastaanottokeskus, odottaminen, muistot, epätietoisuus. Jokaisella on oma tarinansa. Kirjan tarina on kuvitteellinen, mutta voisi olla yht hyvin tottakin. 

Mielenkiintoinen kirja antaa kasvot niillekin miehille, joita päivittäin näen kaupungilla. Jokaisella on omat syynsä. Toisilla on oikeasti hätä. 

Toisen maailmansodan jälkeen keskitysleireiltä vapautetut ihmiset koittivat löytää suojaa. Omia kotejaan ei monikaan saanut takaisin. Minne he menivät, kun ei ollut olemassa vastaanottokeskuksia? Onko tilanne nyt parempi, vai huonompi? Tilanne on erilainen, mutta jotenkin myös samanlainen. 

*

(Onkohan nämä Marttiset muuten toisilleen sukua? Nimien perusteella näin voisi olettaa. )

*
Kim Izzo: Avioliitto Jane Austenin tapaan 

Perus hömppärakkaustarina monine mutkineen. Kumpi voittaa, raha vai rakkaus. 


Inga Röning: Hippiäinen

Kirja kertoo siitä, kuinka melkein neljäkymppinen Kreeta alkaa odottaa vauvaa. En kyllä pystynyt samaistumaan kertomukseen lainkaan. Olen saanut ensimmäisen lapseni 21-vuotiaana, eikä minua huolettanut silloin lainkaan, toisin kuin kirjan päähenkilöä (tylsä odotuskirjahan se olisi ollut, jos siinä ei mitään olisi tapahtunut). Ihan hyvä kirja, mutta enemmän olisin tästä varmaan tykännyt silloin, kun itse odotin lapsia. 


*


Lukuhaasteesta puuttuu enää kaksi kirjaa. Sain nimittäin luettua näytelmän. Muutaman näytelmän olen lukenut, mutta eivät ne oikein ole minun makuuni. Näytelmät on tarkoitettu katsottaviski, ei luettaviksi.  


Näytelmä: 

Canth: Työmiehen vaimo

Näytelmiä on tylsä lukea. Ne on tarkoitettu katsottavaksi. Tarina on kyllä hyvä, ja varmasti aikanaan on ollut huomiota ja ajatuksia herättävä (ja on ollutkin). 



maanantai 25. tammikuuta 2016

Mummulan nojatuoli


Olen käynyt läpi vanhoja valokuvia. Tai oikeastaan digikuvia (mikä niäiden nimi oikein on?). Minä kun teetän kaikki tärkeimmät vielä paperikuviksi kansioon, niin puhun nyt valokuvista. 

Löysin ennen-ja-jälkeen kuvat mummulan vanhoista nojatuoleista. Nämä ovat varmaankin 70-luvulla valmistettuja, ja noin kymmenen vuotta sitten sain nämä itselleni. Vaihdoin tuoleihin sisukset ja päällyskankaat, ja puusatkin maalattiin. Tuolit ovat hiukan heilakat, mutta käytössä edelleen. 



Tämä tuolien taustalla näkyvä asunto on minun (meidän) ensimmäinen oma koti. Ennätin asua kolmessa asunnossa (vanhempieni) kotoa muuton jälkeen. Sitten ostimme ihanan, pienen rivitalon päätyasunnon. Osa huonekaluista on edelleen samoja, mutta onneksi telkkari on jo kevyempi! Vanhin poika nauroi isoa kuvaputkitelkkaria, ei muista niitä ollenkaan. 

Minusta on mukavaa, kun joillakin tavaroilla on tarina, niinkuin näillä tuoleilla. Ei nämä ihan kauneimmasta päästä ole (uusi päällyskangas tulisi tarpeeseen jo), mutta kun näistä tulee hyvälle tuulelle! Niinkuin monesta muustakin tavarasta, joilla on jokin muisto mukanaan. 

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Naked cake suklaasta


Tein jouluksi suklaisen naked cake- kakun. Hyvin kelpasi, vaikka suklaata tuli muutenkin syötyä. Koristeeksi just sitä mitä kaapista sattui löytymään, tällä kertaa toffeepaloja. 

Kakkupohjan ohje on täällä. Tein puolikkaan taikinan, eli 3 kananmunaa, ja lisäsin pohjaan desilitran verran kaakaojauhetta (leivontakaakaojauhe). Pohjan kostutukseen käytin kahvia. 

Täytteenä on suklaata ja kermavaahtoa. 
Lämmitin 4 dl kuohukermaa kattilassa, ja tähän laitoin 200g suklaata sulamaan (Fazerin sinistä). Annoin jäähtyä tunnin verran, sitten vatkasin vaahdoksi. 



lauantai 16. tammikuuta 2016

Soijarouhe vs jauheliha

Tällä viikolla olen ensimmäistä kertaa elämässäni syönyt soijarouhetta. Ulkonäkö on kuin jauhelihalla. Kun sekoitin puolet jauhelihaa ja puolet soijarouhetta, kukaan lapsista ei huomannut mitään. Pelkkä soijarouhe oli koostumukseltaan liian pehmeää (keitinkö liikaa?), joten siksi päädyin laittamaan puolet jauhelihaa. 

Minulla on mielikuva, että soijassa olisi jotain vikaa. Koitin googletella, mutta en löytänyt miltään luotettavilta sivuilta asiasta mitään. Vatsavaivoja rouhe ilmeisesti joillekin aiheuttaa, mutta muuta en löytänyt. 

Tämä kasvisruokalöytö vähentää lihankulutusta huomattavan paljon, jos voin korvata puolet jauhelihasta jatkossa soijarouheella. Ehkä rouheitakin on erilaisia, ja joku on koostumukseltaan parempaa. 

Töissäkin olen käynyt katsomassa kasvisvaihtoehdon joka päivä. Soijanakit olivat parempia kuin tavalliset, mutta kaikki kasviskeitot- ja padat ovat jääneet maistamatta. Inhoan kasviksia kypsennettyinä. 

Viimeksi opin jo syömään tomaattikeittoa. Kyllä tämä tästä! 

tiistai 12. tammikuuta 2016

Suklaapopcorn ja mutakakkumuffinssit


Mutakakkumuffinssit (9 kpl)

Taikinan voi sekoittaa haarukalla, sähkövatkainta ei tarvita. 

*

Sulata kattilassa 100g voita. Laita tähän sulamaan 100g tummaa suklaata. Lisää 1 dl kuumaa vettä. 

Lisää 2d sokeria + 1tl vaniljasokeria. 

Lisää 2dl vehnäjauhoja + 1 tl leivinjauhetta + 1 dl leivontakaakaojauhetta. Lisää 1 kananmuna. 

Lusikoi taikina vuokiin ja paista 180 asteessa noin 15 minuuttia. Taikina saa jäädä keskeltä löysäksi. 





Suklaapopcorn

Sulata 50g valkosuklaata ja 50g maitosuklaata. Lisää sulan suklaan joukkoon paahdettua popcornia. Maitosuklaan sekaan lisäsin suolapähkinöitä ja valkosuklaan sekaan suklaarakeita. Lusikoi suklaapopcorneja muffinssien päälle ja loput vuokiin. Laita jääkaappiin jähmettymään. 

*

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Granaattiomenahyytelö


Granaattiomenahyytelö, 4 annosta

Halkaise 2 granaattiomenaa ja ota niistä siemenet ja mehu talteen. Poista valkoiset osat. 

Kiehauta 5 dl omenamehua + granaattiomenoiden mehu ja lisää siihen 1 dl hyytelösokeria koko ajan hämmentäen. Keitä muutama minuuttia. Kun liemi on kirkastunut, jaa se jälkiruokakulhoihin, ja lisää siemenet. 

Anna jäähtyä jääkaapissa. Tarjoile kylmänä. 


Tammikuun arvonnassa kirjan Kodin kaunis vintagetyyli voitti Piia, jolle laitoin jo sähköpostia. 
13.1. Piiasta ei ole kuulunut mitään, joten arvoin kirjan uudestaan. Uusi voittaja on Riitta T. (sähköpostia laitettu)

lauantai 9. tammikuuta 2016

Minä ja riikinkukko


Aloitin juuri vanhojen kuvien läpikäymisen ihan kunnolla. Minulla on kaikki kuvat tallennettuna muistitikuille ja levyille, ja nyt aion siirtää ne johonkin pilvipalveluun, niin eivät vie konkreettisesti tilaa. Ulkoinen kovalevykin kai olisi ihan hyvä, kunhan saisin ostettua sellaisen. (Inhoan tekniikan ostamista, se on aina niin isotöistä. Kun en vaan tajua. Mikä on hyvä? En tiedä.)

Tässä muutama kuva ihan viimevuodelta. Eka kuva Tallinnasta (oletko sinäkin on käynyt samassa sylissä kuvattavana?). Alla oleva kuva Korkeasaaresta. 

Muutama vanha kuva löytyy täältäkin




Ylläolevan kuvan taisi ottaa kuusivuotias Helsingin kasvitieteellisessä puutarhassa. Allaoleva kuva on kesälomamatkalta Tallinnasta. 




Tämä kuva on Kuopion torilta. Se oli kesän ensimmäinen lämmin päivä. Kuopio näytti kyllä parhaat puolensa! 



perjantai 8. tammikuuta 2016

Äidiksi keskitysleirillä ja 86 muuta kirjaa

Lukuhaaste on pian valmis. Ihan yhdessä vuodessa en saanut kaikkia listan kirjoja luettua, koska luin paljon muutakin. Yhteensä luin viime vuonna 87 kirjaa. Nytkin minulla on kaksi kirjaa kesken. 




Kirja lapsuudestasi

Alcott: Kahdeksan serkusta

Luin kaikki mahdolliset Alcottit ja Montgomeryt. Kirjat löytyivät mummulani vintiltä, oikein kellastuneina painoksina. 

Kirja kirjailijalta, jolla on samat nimikirjaimet kuin sinulla
 L. M. Montgomery: Sininen linna

Täysin samat nimikijaimet vieläpä. L.M.M. 

*

Muut kirjat, jotka eivät tähän haasteeseen sopineet

Härkönen: Kaikki oikein

(Olisihan se kivaa voittaa lotossa. Vaikka pikkuisen..)

*

Schatz: Voi, maamme Suomi

(Millaisia me suomalaiset olemme.)

*

Holden: Äidiksi keskitysleirillä

(Jaksan edelleenkin lukea kaikki holokaustiin liittyvät kirjat, jotka löydän. Ajatella, että joku on synnyttänyt niin älytömissä olosuhteissa, niin että vauva on jäänyt vieläpä eloon! Kolme aivan uskomatonta selviytymistarinaa.)

*

Vuori: Neidonpaula
(Historiallinen rakkaustarina. Perus.)


Näistä kirjoista ehdottmasti paras on Äidiksi keskitysleirillä. Myös Sininen linna kannattaa lukea. Se kertoo siitä, millaiseksi elämä muuttuu, kun tekee niinkuin itse haluaa, eikä niinkuin muut toivovat. 

torstai 7. tammikuuta 2016

N-keksit ja kuppikakut


Kuukausi takaperin leivoin N-pojan ristiäisiin keksejä ja kuppikakkuja. Toiveena oli sinisiä leivonnaisia N-kirjaimella. 

Molempien ohje löytyy kirjasta Ripaus sokeria, josta kirjoitin jo aiemmin täällä. 


Vanilja-sitruunapikkuleivät (20 kpl)

Nypi 300g voita + 2½dl tomusokeria + 1 tl vaniljasokeria. 
Lisää 1 sitruunan raastettu kuori + 7dl vehnäjauhoja. Lisää lopuksi 1 kananmuna. Älä vaivaa liikaa! 

Kääri taikina kelmuun ja laita puoleksi tunniksi jääkaappiin. 
Kauli taikina levyksi ja tee muotilla pikkuleipiä. 
Siirrä pikkuleivät pellille. Voit nostaa ne jääkaappiin vielä ennen paistamista, jotta ne pysyvät muodossaan paremmin (minä en laittanut). 

Paista 180 asteessa noin 8 minuuttia. 

Koristele jäähtyneet pikkuleivät pikeerillä. Minä pursotin reunat paksummalla pikeerillä ja täytin sitten löysemmällä. Kun pohja oli kuivunut, pursotin kirjaimet paksulla pikeerillä päälle. Osan pikeeristä värjäsin elintarvikevärillä siniseksi. Pikeerin ohje täällä. 


Vaniljakuppikakut (12 kpl)

(Kirjassa Limetti-vadelmahillolla täytetyt vaniljakuppikakut, en tehnyt siis täysin ohjeen mukaan)

*

Vatkaa 100g voita + 2½dl sokeria + 1tl vaniljasokeria + 1 sitruunan raastettu kuori + mehu vaahdoksi.

Lisää 2 dl kuohukermaa + 3 kananmunaa vähän kerrallaan, koko ajan vatkaten, kunnes taikina on tasaista. 

Kääntele joukkoon 4½dl vehnäjauhoja + 1 tl leivinjauhetta. 

Lusikoi taikina vuokiin ja paista 180 asteessa 10 minuuttia. 

Pursota kuorrute jäähtyneiden muffinssien päälle. 

Minä laitoin kuorrutteeksi vaniljatuorejuustoa ja kermavaahtoa. Osan kuorrutteesta värjäsin siniseksi elintarvikevärillä. 



keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Loma loppuu, mutta ei se haittaa

Ihana arki alkaa huomenna. 



Loma on ihana, mutta voi miten mukavaa on mennä töihin. Aamulla herääminen ei tule olemaan ihanaa, unirytmi on parin viikon aikana muuttunut täysin. Mutta kaikki rutiinit! Voi miten tervetulleita ne ovat. Lapset menevät kouluun, ja päiviin tulee jälleen järkevä rytmi. Kaikkien on pakko käydä ulkona, vaikka onkin kylmä ja pakkasta. 

Sekin on tosi kiva, että on työ, johon palata. Minä olen niin onnekas, että pidän työstäni. On kamalaa mennä töihin, jos ei pidä työstään. 



Siitä aina huomaa, että on lomailtu tarpeeksi, kun lapset vain huutavat, riitelevät ja riehuvat. Ja itsekin huutaa, kun ei jaksa kuunnella sitä huutoa. Ja koska muuten ei ärsyttänyt tarpeeksi, rupesin kasaamaan keskellä kaikkea (eteisessä) koulupöytää. 

Nyt, kun lapset on laitettu nukkumaan, aion lukea vielä hetken (olen lukenut ihan mahdottoman paljon muutenkin) ja syön suklaata (näitä riittää..) ja nautin. nautin siitä, että olen levännyt, lukenut, herkutellut ja vain ollut. Oleminen on ihanaa. Lisäksi nautin siitä, että kaikki pikkuhommatkin on tehty. Loman aikana sain monta ärsyttävää rästihommaa tehtyä. Nyt on ihan hyvä hetki loman loppua. 


maanantai 4. tammikuuta 2016

Vuoden eka arvonta

Mietin tässä, että joka kuukausi voisi olla joku arvonta. Vaikka ihan pieni, mutta arvonta kuitenkin. Koska on kivaa, kun käytte täällä, ja laitatte viestejä ja kommentteja. Niin ehkä teistäkin voisi olla kivaa saada jotain kivaa. 

Aloitetaan kirja-arvonnalla, koska kirjat on ainakin minulle ihan älyttömän tärkeitä. Lukeminen on aina ollut minun lempiharrastus. Minä luen joka päivä. Kirjoja tai lehtiä. Mieluiten kuitenkin kirjoja. Rakastan myös selailla kauniisti kuvitettuja sisustus- ja leivontakirjoja. 

Ensimmäisen arvonnan palkinto on sisustuskirja Kodin kaunis vintagetyyli, josta olen kirjoittanut enemmän täällä. 



Arvontaan osallistut kommentoimalla tähän postaukseen, mitä luet mieluiten. Tai vinkkaamalla jonkun hyvän kirjan, lukulistani on aika lyhyt tällä hetkellä. Tai kertomalla, miksi käyt juuri tässä blogissa, mistä aiheista haluaisit lukea jatkossa? 

Arvonta tapahtuu sunnuntaina, joten kommentoi 10.1. kello 12.00 mennessä.

Arvonta on päättynyt.  

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Kasvisruokalupaus ja tomaattikeitto


Ehkä minä sittenkin voisin tehdä yhden uudenvuodenlupauksen. Olen nimittäin jo jonkin aikaa miettinyt, että olisi hyvä syödä kasvisruokia. Se vain niin helposti jä toteuttamatta, koska en yhtään pidä kasvisruuista. En pidä mistään kasviksista kypsennettynä, en edes perunasta. Ja minä en syö mitään, mistä en pidä. Mieluummin olen nälässä. 

Olisi kuitenkin ekologisempaa ja ilmeisesti terveydellikin hyväksi syödä kasvisruokaa, ainakin välillä. Vaikka kerran viikossa. Koska tee ruokalistat kuukaudeksi, riittäisi, että minulla olisi neljä hyvää kasvisruokaa. 

Nyt tarvitsen siis vinkkejä ja ohjeita, koska en osaa valmistaa muuta kuin tomaattikeittoa. Muutama vuosi sitten maistoin tomaattikeittoa, enkä pitänyt yhtään. Mutta nyt kun päätin opetella syömään kasvisruokia, ja keitin ihan ensimmäiseksi tomaattikeittoa, niin se olikin hyvää! 

Tiedän kokemuksesta, että ruokia voi opetella syömään. En tiedä ketään rantunpaa tai nirsompaa syöjää kuin mitä itse olen. En pitänyt ennen esimerkiksi pitsasta. Päätin opetella pitämään, ja nyt pidän (jos siis teen pitsan itse). Kinkkukiusausta söin ensimmäisen kerran yli kaksikymppisenä, samoin lasagnea. Mutta osaan nyt syödä niitä! Niin että varmaan opin syömään (ainakin joitain) kasvisruokiakin. 

Ja sitten pitäisi saada vielä lapsetkin syömään kasvisruokia, en todellakaan rupea valmistamaan jokaiselle omia ruokia. Tomaattikeittoa ajattelin ujuttaa jauhelihakastikkeeseen, ja pizzapohjan päälle.. Ehkä ne sitä kautta tulevat tutuiksi. Tai jos ei kelpaa, lämmitän pinaattilettuja lapsille. 


*

Tomaattikeitto 
- 4 annosta - 

*

Paloittele 1 pieni punasipuli ja kuullota se tilkassa öljyä. 
Laita kaikki keiton ainekset kattilaan ja keitä hiljalleen puoli tuntia.

*

Loput ainekset: 
4 murskattua valkosipulin kynttä
8 dl kasvislientä
500g tomaattimurskaa
100g tomaatteja 
1 dl tomaattipyrettä
1 rlk sitruunamehua
½tl sokeria
iso ripaus suolaa
hiukan mustapippuria
reilusti oreganoa

*

Lisäksi juustoraastetta tai ranskankermaa ja vaaleaa leipää 

*



perjantai 1. tammikuuta 2016

Uusi vuosi, 2016



Vuosi 2016. 
Toivottavasti olet parempi kuin edellinen. 
Hyvät edellytykset siihen on, koskapa nyt on parillinen vuosi. Ne ovat aina mukavamman tuntuisia kuin parittomat. 

Vuoden vaihtuminen on mukavaa. Voi aloittaa kaikenlaista alusta. Tai olla aloittamatta, en tehnyt yhtään uudenvuoden lupausta tänäkään vuonna. 

Neljävuotias halusi ihan itse tehdä lupauksia tälle vuodelle. Hän on kovin huono syömään, ja lupasikin syödä kaikkia ruokia, jopa tomaattia. Mutta hän aloittaakin vasta huomenna. 


Tänä vuonna en ostanut yhtään rakettia, vaan nautimme kaupungin ilotulituksesta. Lapset olivat tyytyväisiä, ja raketit olivat takuulla hienompia, kuin mitä olisin itse ostanut. Tinoja emme myöskään valaneet, koskapa luulen, ettei keraaminen liesi olisi siitä tykännyt. Vienkin viimevuotiset tinat -jotka säästin uutta sulatusta varten- metallinkeräykseen. Tinojen valaminen ja niistä ennustaminen on ollut kyllä tosi mukava perinne.



Tälle vuodelle toivon jotain ihanaa. Paljon kaikkea mukavaa ja ihan pikkuisen jotain jännittävää. Oikein vähän toivon ikäviä juttuja. Toivottavasti saamme olla yhtä terveinä kuin edellisenä vuonna. Jospa meillä olisi joku kiva matka. Kotiin toivon jotain remonttia ja itselleni toivon kärsivällisyyttä. 

Mitä sinä toivot? Vai teitkö jonkun lupauksen?