torstai 29. syyskuuta 2016

Luettavaa syksyn pimeisiin iltoihin


Kirja käteen ja sohvannurkkaan viltin alle lukemaan. Vesi saa sataa ikkunan takana rauhassa, minulla on kuppi kuumaa teetä ja monta hyvää kirjaa. 

***
Rywka Lipszyc: Ghettopäiväkirja 

Auschwitzin raunioista vuonan 1945 löytynyt päiväkirja kertoo nuoren tytön elämästä Lodzin ghetossa. Uskomatonta, että vieläkin löytyy tarinoita luettavaksi. 

***

Samasta aiheesta (holokaustista) vielä kaksi kirjaa lisää: 


Simo Muir: Ei enää kirjeitä Puolasta

Yhden suvun tarina toisen maailmansodan ajalta. Kirjasta selviää, miten Suomen juutalaiset kokivat sodan. 

*

Ingrid Von Oelhafen: Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset

Tästä aiheesta en ole aiemmin lukenutkaan. Saksalaiset varastivat lapsia saksalaistettavaksi. Tässä yhden sellaisen lapsen tarina. 

***


Ja alla muita hyviä kirjoja: 


Martin Pistorius: Mykkä huuto - Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi

Tositarina pojasta, joka menettää puhe- ja liikkumiskykynsä. Vuosien jälkeen hänen mielensä alkaakin taas toimia, ja hän ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Hän ei vain pysty kommunikoimaan kenenkään kanssa. 

(Samantapainen tarina, tosin fiktiota, on Marian Keyesin Nainen joka varasti elämäni.)


Paula Havaste: Veden vihat

Aiemmat osat Tuulet vihat ja Maan vihat kannattaa lukea ensin. Havaste kirjoittaa mielenkiintoisesti siitä, miten ennen elettiin. 




Paul Fischer: Rakastettu johtaja ylpeänä esittää



Pohjois-Koreaan kidnapattujen ohjaajan ja näyttelijän tarina siitä, kuinka he tekivät elokuvia Kim Jong-Ilille. 



*

Lucy Dillon: Ikuisen onnen salaisuus



Turvallinen rakkaustarinakirja syksyn iltoihin, kun ei jaksa murehtia ja haluaa hyvän mielen. 





Nuorille ja Suomen linnassa asuville

Sanna Isto: Maan alaiset

Suomen linnan alla asuu joukko olioita, jollaiseksi Metuli muuttuu. Lasten ja nuorten versio kirjasta Muodonmuutos (Franz Kafka). 


Andrew Blackwell: Aurinkoloma Tsernobylissä

Kauneutta löytyy niin öljykentiltä kuin Tyynenmeren roskapyörteeltä. Blackwell matkustaa maailman saastuneimpiin paikkoihin ja huomaa, ettei ihminen helpolla voita luontoa. 


***

Luinpa myös seuraavat, vaikka eivät ihan niin hyviä olleetkaan:

*

Sami Minkkinen: Havaintoja parisuhteesta


Sellaisen miehen havaintoja parisuhteistaan, jolla on pikkuvaimo ja joka on pikkuisen homo, nämä omien sanojensa mukaan (ja joka käyttää silloin tällöin vaimonsa alusvaatteita). 


Bill Bryson: Sisään

Kaiken kotiin liityvän historiaa. Muuten mielenkiintoinen, mutta liian pitkä. En olisi jaksanut ihan näin tarkkaa kuvausta lukea siitä, miksi eteinen on eteinen. 

***

Vinkkejä otetaan myös vastaan! 



keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Ketut, siilit ja karhut / Muumurusta!









En voinut olla rakastumatta näihin metsäkortteihin! Ja kettuvihko on ihan supersöpö! Ja mustavalkeat kortit ja erityisesti juliste ovat myös ihan parhaat! Juliste pääsi eteisen pöydälle, josta se näkyy ensimmäisenä sisälle tullessa. 

Nämä ihanuudet ovat Muumurun tuotteita. Muumuru on pieni perheyritys, jolle tärkeitä ovat ekologiset arvotsekä ilon tuominen jokaiseen päivään. Aina kuin mahdollista, tuotteissa käytetään ekologisia materiaaleja, esimerkiksi uusiopaperia ja kasviöljypohjaisia värejä. 

Jos haluat jotain ihan omaa, niin Muumurun Satulla ja Ossilla on suunnittelutoimisto Tikari & Maininki. Sieltä voi tilata erilaisia kuvituksia vaikka postikortteihin. 

Jos Muumuru ei ole sinulle vielä tuttu, pääset tästä heidän nettisivuilleen ja täältä löytyy julisteet ja täältä kortit ja täältä vihkot. Muitakin tuotteita löytyy, esimerkiksi kalentereita ja pakettikortteja. Kaikki ihan ylisöpöjä! Mikä on sinun suosikkisi?

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Tervetuloa vessaan!






Enpä ole pitkään aikaan laittanut kuvia vessasta, sillä ei siellä juuri mitään muutosta ole pariin vuoteen tapahtunut. Välillä ostan uudet käsipyyhkeet, mutta eipä vessaa isommin voi sisustaa. Minä ainakaan en halua sinne mitään ylimääräistä tavaraa.

Ylimmän kuvan saippuat ovat tuliaisia Kreetalta ja orava-purkki on Kostamuksesta. 

Kaapiston alla on vaaka, jolle en suosittele astumaan. Tässä yksi aamu nuorimmaisemme, 15 kg, seisoi vaa'alla ja huusi muille:

"Mä oon 27! Nyt mä oon 64!"

Niin että omalla vastuulla. 
***

Ensi viikolla (loppuviikosta viimeistään) laitan kuvia kylppäristä tai saunasta, pikkuhiljaa remontti edistyy sielläkin. 

Uusi viikko taas edessä, ja paljon hommia tiedossa. Onneksi oli sellainen viikonloppu välissä, ettei tarvinnut tehdä mitään. Tuli tarpeeseen. 


lauantai 24. syyskuuta 2016

Kaksi leivontakirjaa juuri minulle!

Kaksi leivontakirjaa juuri minulle! Rakastan nimittäin juustokakkuja, ja kaikenlaisiin juhliin leivon mieluiten juuri niitä. Leivon muutenkin mielelläni, ja usein leivon lahjaksi tai tuliaiseksi jotain. 

Nyt esittelyssä siis kaksi leivontakirjaa, Mari Moilasen Syötäviä vietäviä ja Christin Geweken Juustokakkuja rakkaudella. 





Lahjaksi tai tuliaiseksi kannattaa antaa jotakin sellaista, mitä lahjan saaja voi käyttää. Melkein kaikilla on niin paljon tavaraa, ettei monikaan halua yhtään enempää tuikkukippoja kotiinsa. Mikäpä siis olisikaan parempi lahja kuin itsetehty leipä tai hillo? Tai joku muuta, mitä voi syödä? 

Syötäviä vietäviä (Kirjapaja) - kirjassa on monta kauniisti kuvitettua ohjetta niin makeiden kuin suolaistenkin herkkujen tekoon. Leivonnaisten lisäksi kiva vieminen voisi olla esimerkiksi omenagranola tai itsetehty kastike.  Teoksesta löytyy vinkkejä myös lahjojen kauniiseen pakkaamiseen sekä lahjakokonaisuuksien suunnitteluun. 

Lisää tietoa kirjasta löydät täältä


Juustokakkuja rakkaudella - kirjassa on 36 ohjetta. Kirjasta löytyy ohjeita niin hyydytettäviin kuin uunissa paistettaviin juustokakkuihin, ja myös muutama muu ohje. 

Itse aion tehdä ainakin New Yorkin juustokakkua sekä juustokakkubrownieita. Rahkatäytteinen kahvikakku voisi olla kiva tuliainen. 

Lisää tietoa kirjasta löydät Minerva kustannuksen sivuilta täältä. 




Pidätkö sinä leipomisesta? Entä mikä on sinun suosikkileivonnaisesi? 





torstai 22. syyskuuta 2016

Syyshäät


Shaali House of Brandon (saatu)















Viime lauantain vietin serkkuni häissä. Tällaiset juhlat eivät suvussani ole ollenkaan yleisiä, sillä minulla on yhteensä vain kahdeksan serkkua. Ja näistäkin yhden serkun häät sattuivat samalla päivälle kuin siskoni häät, joten liian usein ei tule juhlittua sukulaisten kanssa. 

Nyt kuitenkin ajelin Kontiolahdelle (vai Kontiolahteen? En ole varma paikkakunnan taivutusmuodosta.). Aiemmin en tässä kauniissa kylässä ole käynytkään. 

Hääjuhla pidettiin Kontiolahden Kotiseutukeskuksella, joka sijaitsee ihan keskellä kylää. Paikan kotisivut löytyvät täältä. (Linkistä löytyy lisää kuvia.) Tämä kotiseutukeskus on yksi kauneimpia juhlapaikkoja, joissa olen hääjuhlassa ollut. Pihapiirissä on vanha päärakennus ja upea kivinavetta, joka toimi juhlatilana. Maalaismaisemaan kuuluu myös peltoa ja järvi. Upea paikka viettää häitä, myös näin syksyllä. 

Valitsin juhliin saman mekon, jota olen käyttänyt jo monta kertaa, viimeksi työpaikan kevätjuhlassa. Huivin olen saanut House of Brandonilta viime syksynä. Mekon olen ostanut H&M:ltä monta vuotta sitten, se on alennusmyyntilöytö, joka on säilynyt hyvänä jo useamman vuoden. 

Toivottavasti vielä saapuu hääkutsuja, vaikka kaikki sukulaiseni ja ystäväni alkavatkin jo olla naimisissa.. 

Miten sinun kesäsi meni, oliko häitä? 

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Vanhat / Syyskuu

Vielä en ole ennättänyt laittaa pihalle mitään syyskukkia, enkä varmaan ennätäkkään ennen talvea.. Tässä siis viime syksyltä yksi kuva (ja linkistä lisää), sekä muutama muukin aiempien syyskuiden juttu! 





Saaristolaisleipä

*
4 dl omenamehua
50g hiivaa
1 dl tummaa siirappia
1,5 dl kaljamaltaita
1 dl ruisleseitä
1,5 dl ruisjauhoja
1 dl siemeniä
½rlk suolaa
5 dl vehnäjauhoja

Voiteluun 2 rlk siirappia
0,5 dl vettä

*

Lämmitä omenamehu kdenlämpöisesi ja sekoita siihen hiiva ja muut ainekset. 
Taikina jää aika löysäksi. 
Laita taikina voideltuun leipävuokaan ja anna kohota 1½ tuntia. 
Paista leipä uunin alimmalla ritilätasolla 175 asteessa reilu tunti (jopa 2 tuntia), kunnes leipä on kypsä. 
Voitele leipä siirappivedellä kun se on kypsynyt noin 45 minuuttia. 
Leipä on parhaillaan parin päivän päästä, jos maltat odottaa siihen saakka!

*



Kahden suklaan kakku

*

Pohja:
 Murskaa 14 dominokeksiä ja painele haarukalla irtovuoan pohjalle, jossa on leivinpaperi.



Maitosuklaatäyte: 

Laita 3 liivatelehteä pehmenemään kylmään veteen. 
Sulata 200g suklaata.
Sekoita 200g maustamatonta tuorejuustoa + 3/4 dl sokeria sulatettuun suklaaseen. 
Purista vesi liivatteista ja sulata ne tilkkaan kuumaa vettä, lisää seokseen. 
Vatkaa 2 dl kermaa, lisää seokseen. 
Kaada pohjan päälle ja laita hetkeksi jääkaappiin. 

*


Valkosuklaatäyte:

Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. 
Sulata 100g valkosuklaata. 
Sekoita 200g maustamatonta tuorejuustoa + sitruunan kuori + mehu + 2 tl vaniljasokeria sulatettuun suklaaseen. 
Vatkaa 2 dl kermaa. 
Vatkaa 2 valkuaista + 3/4 dl sokeria. 
Yhdistä suklaatuorejuustoseos + kerma + valkuaisvaahto. 
Kaada maitosuklaatäytteen päälle ja anna jähmettyä jääkaapissa yön yli. 

*





Juustokakku

*

Pohja
keksejä (esim. 8 kpl digestivejä)
50g margariinia

Murskaa keksit ja sekoita sulatettu margariini. Levitä muruseos irtopohjavuokaan (jossa on leivinpaperi). (Huom! Leivinpaperi on helpompi poistaa, kun se on leikattu kahteen osaan, jotka ovat hiukan päällekkäin. Kun kakku on valmis, irrotetaan nämä paperit vuorotellen.)

*

Täyte

Vatkaa 2 purkkia vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (tai kermaa). 
Lisää 2 purkkia tuorejuustoa (sitruuna / ananas / suklaa). 
Lisää tarvittaessa ½dl tomusokeria. 

Raasta sitruunan kuori ja purista mehu, sekoita täytteeseen. 

Liota 4 liivatelehteä kylmässä vedessä muutama minuutti, purista vesi pois ja liuota kuumaan appelsiinimehuun (½dl). Lisää täytteeseen. 

Laita pariksi tunniksi jääkaappiin jähmettymään. (Muuten kiilteeseen sekoittuu täytettä. Jos kakussa on ilmakuplia parin tunnin jälkeen, puhkaise ne ja anna kakun jähmettyä vielä tunti.)

*

Kiille
Laita 2 liivatelehteä kylmään veteen muutamaksi minuutiksi, purista kuivasi ja liuota pariin desilitraan appelsiinimehua. Kaada täytteen päälle. Anna jähmettyä yön yli jääkaapissa. 

Kiilteen mehu valitaan tietenkin sen mukaan, minkävärisen siitä haluaa. 

*


Virkattu heijastinkukka

Ensin leikataan heijastinnauhasta kaksi ympyrää, jotka asetetaan vastakkain. Ympyröiden reunat rei'itetään, minä tein 16 reikää. 


Virkkaus:


1 krs: Virkkaa ks reikään, väliin 2 kjs. Päätä kierros piilosilmukalla. 

2 krs: 8 kjs, ks joka toisen reiän kohdalla

3 krs: Virkkaa jokaiseen kaareen 1 ks, 2 p, 2 pp, 2 p, 1 ks

*


Porkkanakakku 

*

(pyöreään kakkuun tarvitset ½ taikinasta)

Vaahdota 5 munaa + 4 dl sokeria. 

Sulata 300g margariinia ja lisää vaahtoon. 

Lisää 8 dl vehnäjauhoja + 1 tl suolaa + 3 tl leivinjauhetta + 1 tl soodaa + 5 tl kanelia. 

Lisää 500g porkkanaraastetta. 

Kaada taikina uunivuokaan ja paista 40 minuuttia 175 asteessa. 

*

Porkkanakakun kuorrute

200g maustamatonta tuorejuustoa
½ dl appelsiinimehua 
½ dl tomusokeria

Vatkaa kaikki sekaisin. Levitä kuorrute kakun päälle. Ripottele pinnalle pähkinärouhetta. 

*


Mitä sinun syyskuuhun kuuluu? 

maanantai 19. syyskuuta 2016

Satokauden ruokaa ja Arvonta




Satokausikalenterin avulla löydät juuri ajankohtaiset kasvikset. Juuri ne maukkaimmat, edullisimmat ja ekologisimmat, joita kaupasta kannattaa ostaa, kun ne ovat parhaimmillaan. Kalenterista löytyy yli 160 kasvista (eli hedelmää, marjaa, juuresta, vihannesta tai sientä). Toki kalenterissa on kaikki kunnollisen kalenterin ominaisuudet, kuten nimipäivät. 

Jokaiselle kuukaudelle on oma luettelonsa sen hetkisistä kasviksista. Kalenterissa on herkullinen kuvitus ja kierreselkä, joten kalenteri pysyy ehjänä koko vuoden. 

Kalenterin lopussa on ohjeita esimerkiksi villiyrttien käyttöön, kalojen sesonkiaikoihin, sekä kasvisen ravintoainetaulukko. Varsin monipuolinen alenteri siis! Kuvitetut kuvaukset eri kasviksista ovat mielenkiintoista luettavaa. Tiesitkö, että juolukassa on paljon enemmän c-vitamiinia kuin mustikassa tai että viinirypäleet eivät kypsy enää korjaamisen jälkeen? 

Seinäkalenteri on tietenkin vuodelle 2017. Lisää tietoa Satokausikalenterista löydät heidän nettisivuiltaan täältä. 






Satokauden ruokaa on yhdistetty tietokirja ja reseptikirja. Susanna Haavisto kirjoittaa sesonkiruoka-ajattelun kehityksestä 1800-kuvulta nykypäivään. Samuli Karjula, Satokausikalenterin perustaja on tuonut kirjaan mukaan ruokaohjeista ja raaka-aineisiin liittyvistä neuvoista. Kirja on jaettu selkeästi vuodenaikojen mukaan. 

Kirjassa on vuosikymmeniä vanhoja reseptejä, jotka on päivitetty tähän päiään sopiviksi. 

Otava kustantaa sekä kalenterin että kirjan. 



Osallistu arvontaan näin: 

Kerro, kumman voittaisit itsellesi mieluummin: kirjan vai kalenterin. Voittaja saa sen, kumman on itselleen valinnut. Jos voittajalla on kaksi arpaa, saa hän tietysti molemmat. 

Kommentoi tähän postaukseen 24.9. klo 12.00 mennessä. Laitan voittajalle sähköpostia, ja kysyn osoitetta (lähetän kirjan Suomeen, Ahvenanmaata lukuunottamatta). 

Jos haluat tuplata arpaonnesi, se onnistuu seuraamalla blogia instagramissa (laura.marik) , bloglovinissa, blogipolulla, bloggerissa tai blogit.fi-sivulla. 

Edit. 24.9. Arvonta on päättynyt, Siinatar saa sekä kirjan että kalenterin! Laitoin sähköpostia voittajalle. 

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Vaatesäilytyksestä ja eteisestä












Meillä on iso eteinen. Toisaalta nämä neliöt olisi voinut käyttää muuhunkin, mutta on tässä etunsakin. Meidän viisihenkisen perheen kaikki ulkovaatteet sopivat kaappeihin (miehen työvaatteita lukuunottamatta, ne ovat kodinhoitohuoneessa.)

Meillä on neljä ulko-ovea, joista tämä on se "ykkössisäänkäynti". Ensin pikkueteinen, jossa on lasten naulakko ja kengät. Pikkueteisessä on kaksi korkeaa kaappia, joihin sopii matkalaukut, kaikki muutkin laukut ja kassit sekä minun kesä- ja kevät/syksykengät. Ja on siellä muutakin, kuten kynttilöitä ja lyhtyjä. Hyllyillä olisi tilaa enemmällekin tavaramäärälle, eli ne eivät ole tupaten täynnä. 

Eteisessä on niin paljon kaappeja, että niistä voisin vähentää nuo oikeanpuoleiset. Eli pari yläkaappia joutaisi pois, samoin alla olevat laatikot (niistä vain yhdessä on tavaroita) ja erityisesti nuo ruskeat hyllyköt haluaisin pois. Luulen, että niiden alla ei ole lattiaa, ja kattoa ei ole kaappien kohdalta maalattu. Joten luvassa olisi vähän enemmänkin remonttia, niin se on aina siirtynyt. Katsotaan joskus. 

Yläkaapeissa on kenkiä, luistimia ja monoja. Reunimmaisessa kaapissa on lasten kausivaatteet, jokaisella on kaksi hyllyä. Toisella hyllyllä on talvivaatteet, toisella kevät/syksyvaatteet. Hyllyillä on myös isoilta veljiltä pieniksi jääneet vaatteet odottamassa, että pienempi veli kasvaa. Lipastossa on käytössä olevat lapaset. Lipaston alakaapit ovat tyhjinä.. 

Aikuisten vaatteet ovat hengarikaapissa. Sinne sopii kahden aikuisen kaikki takit, miehen kengät ja minun talvikengät. Pari yläkaappia on tyhjänä. Kaappitilaa toki tarvitsee, mutta ei sitä näin paljoa tarvitsisi olla! 

Onko teidän eteisessä tarpeeksi säilytystilaa?